Ajankohtaista

"Jokivarren ihmisiä kiinnostaa puhdas ja elinvoimainen joki, ei selvitykset yksittäisen puhdistamon mahdollisuuksista purkaa jätevetensä Eurajokeen."
"Onko viisasta jatkaa vähävirtaamaisen Eurajoen kuormittamista?"
"Virkistyskäyttö kuten kalastus, melonta ja uinti ovat yleistyneet jo pidemmällä aikavälillä."
"Eurajoesta suunnitellaan vaelluskalajokea, jonka keskeisinä edellytyksinä ovat veden riittävyys, puhtaus ja toimivat kalatiet."
"Joen toimiminen jätevesilaitosten purkuvesistönä heikentää monin tavoin sen luontoarvoja ja vaikeuttaa seutukunnan talouden ja vetovoimaisuuden kehitystä."
"On tehtävä päätöksiä, jotka heijastuvat koko Eurajoen valuma-alueen vesien laatuun ja ekologiseen tilaan ja kantavat ympäristön kannalta kestävästi pitkälle tulevaisuuteen."

JVP:n puhdistustulokset

ja Pyhäjärviseudun

jätevedenpuhdistamoiden

purkuputket

 

Alasatakunnassa julkaistiin 25. lokakuuta artikkeli JVP Euran jätevedenpuhdistamosta. Juttu liittyi laajempaan kokonaisuuteen, jossa puntaroitavana ovat JVP:n lisäksi Apetit Oy:n ja Säkylän kunnan puhdistamoiden purkuputkien tulevat sijoituspaikat.

JVP:n puhdistustehokkuuden osalta uutiset olivat myönteisiä. Uusien investointien myötä puhdistamo on saavuttamassa lähes kaksi vuotta sitten ympäristölupaehdoissa määrätyt päästörajat. Nykyinen tilanne on vakiintunut tämän vuoden toisella puoliskolla. Alkuvuodesta puhdistamo toimi vielä heikosti ja huonoja puhdistustuloksia saatiin lähes kaikista päästöraja-arvoista. On tärkeää huomata, että monet puhdistustulokset ovat edelleen lähellä ympäristöluvan raja-arvoja. Ongelmat keskittyvät tällä hetkellä kiintoainepäästöihin. Viimeisin kiintoaineista johtuva jokiveden samentuma tapahtui lokakuun lopussa. Puhdistamon toiminta on edelleen herkkä erilaisille häiriötekijöille kuten sateiden ja epäkuntoisen viemäriverkoston yhteisvakutuksena syntyville virtaamapiikeille.

 

Varoaltaita  ja viemärisaneerausta tarvitaan

Lehtiartikkelissa toimitusjohtaja Pirjo Patala toteaa, että ”puhdistamolla rasva haittaa biologista prosessia.” Tästä huolimatta JVP yhä edelleen vastaanottaa rasvaisia ja tulevaisuudessa mahdollisesti jopa öljyisiä jätevesiä. JVP:n onkin syytä päivittää jätevesien toimitussopimukset, sillä laitoksen häiriötilanteet näkyvät välittömästi jokiveden likaantumisena. Edes edelleen suunnitteluasteella olevat varoaltaat eivät välttämättä ratkaise ongelmaa, jos toimintahäiriö on pidempiaikainen. Varoaltaiden suunnittelu ja rakentaminen on syytä aloittaa heti riippumatta AVI:n purkuputkipäätöksestä.

Patala mainitsee artikkelissa, että esimerkiksi syksyiset suuret virtaamat eivät ole puhdistamon hallinnassa. Havaintojeni perusteella myös talvitulvat, kesän rankkasateet tai pitkät kuivuusjaksot tuottavat puhdistamon toiminnalle ongelmia. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntyvät sään ääri-ilmiöt näkyvät herkästi puhdistamon toiminnassa ja Eurajoen kaltaisessa purkuvesistössä. Toimitusjohtajan toteamus viemärisaneerauksien tarpeellisuudesta herättää ihmetystä. Varoaltaat eivät voi korvata saneeraustarvetta. Tästä saatiin ikävä muistutus äskettäin, kun rikkoutuneesta viemäriverkosta pääsi jätevesiä suoraan Eurajokeen.

On tärkeää ymmärtää JVP:n tulevaisuuden haasteet. Vaikka puhdistustekniikka varmasti tehostuu, on yhtä varmaa, että myös teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesikuormitukset tulevat kasvamaan ja haitta-aineiden kirjo laajentumaan. Jo tällä hetkellä on viitteitä siitä, että Pyhäjärviseudulle on keskittymässä yrityksiä, jotka käsittelevät jätevesilaitosten toiminta-alueen ulkopuolelta tuotuja jätteitä. Jätteiden käsittelystä syntyvät jätevedet johdetaan puhdistamolle. Osa jätevesistä on haitallisia JVP:n puhdistusprosessille. Jätevesimäärät tulevat kasvamaan myös Apetit Oy:n ja Säkylän puhdistamoilla. Uutta teollista toimintaa kehitetään Säkylässä voimakkaasti.

 

Aluehallintovirastolta odotetaan päätöstä purkuputkien sijoittamisesta - joen kokonaiskuormitus ratkaisee

Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen mukaan kaikki Pyhäjärviseudun jätevedenpuhdistamot velvoitettiin tekemään selvitykset purkuputkiensa tulevista sijoituspaikoista. Puhdistamot ovat laatineet AVI:lle erilliset selvitykset jätevesiensä ympäristövaikutuksista.

AVI:lle päätöksenteko on haasteellista. Joen kannalta tärkeintä on, että päästöjen kokonaisvaikutus jokeen on selvitetty. Ei siis riitä, että selvitetään yksittäisten pistekuormittajien vaikutus Eurajokeen. On myös huomioitava, että puhdistamoiden lisäksi jokeen kohdistuu voimakas hajakuormitus. Kuormituksen yhteisvaikutus on tekijä, joka määrittelee joen ekologisen tilan. Jokivarren ihmisiä kiinnostaa puhdas ja elinvoimainen joki, ei selvitykset yksittäisen puhdistamon mahdollisuuksista purkaa jätevetensä Eurajokeen.

 

Pyhäjärviseudun jätevesiratkaisut vaikuttavat koko seutukuntaan

Purkuputkien sijoittamispäätöksen tekemiseen ei riitä tieto tämän hetkisestä puhdistamoiden tilasta, vaan päättäjillä pitää olla tietoa ja kykyä arvioida tilanne pitkälle tulevaisuuteen. Onko viisasta jatkaa vähävirtaamaisen Eurajoen kuormittamista? Joki ja veden käyttäjät olisivat tulevaisuudessakin ensisijaisia kärsijöitä, mutta on syytä huomioida, että jätevesien purkupaikan jättäminen Eurajokeen ja tiukentuvat ympäristöluparajat muodostastavat  ”pullonkaulan” Pyhäjärviseudun teolliselle kehitykselle.

Joen veden käyttö on viime vuosina lisääntynyt. Virkistyskäyttö kuten kalastus, melonta ja uinti ovat  yleistyneet jo pidemmällä aikavälillä. Eurajoesta suunnitellaan vaelluskalajokea, jonka keskeisinä edellytyksinä ovat veden riittävyys, puhtaus ja toimivat kalatiet. Teollisuuden, maatalouden ja yhdyskuntien pintaveden käyttö on lisääntymässä. Tuoreimmat uutiset kertovat Rauman kaupungin kasvavasta pintaveden ottotarpeesta. Kaikki mainitut käyttömuodot edellyttävät jatkuvasti käyttökelpoista, hyvälaatuista jokivettä.

Oma lukunsa on Rauman Vedelle koituvat haitat, kun se käyttää juomaveden valmistuksessa kierrätettyä, huonolaatuista jokivettä. Tämä aiheuttaa vesilaitokselle lisäkustannuksia. Laitoksen erityisenä haasteena ovat erilaisten haitta-aineiden, lääkejäämien ja mikromuovien poistaminen juomavedestä. Eurajoen merkitys koko Rauman seutukunnalle on sekä luonnonarvoiltaan että teollisuuden ja kuntien kehityksen kannalta tärkeä. Joen toimiminen jätevesilaitosten purkuvesistönä heikentää monin tavoin sen luontoarvoja ja vaikeuttaa seutukunnan talouden ja vetovoimaisuuden kehitystä.

Purkuputkipäätöstä tehtäessä on huomioitava, että sen vaikutukset ulottuvat nykykäytännön mukaan vähintään 20 vuoden päähän. On osattava arvioida kasvavan ihmistoiminnan kuormittava vaikutus jokeen. Päättäjien ei pidä toistaa Pyhäjärviseudulla 1960 -luvulla ja myöhemmin tehtyjä virheellisiä jätevesiratkaisuja.  On tehtävä päätöksiä, jotka heijastuvat koko Eurajoen valuma-alueen vesien laatuun ja ekologiseen tilaan ja  kantavat ympäristön kannalta kestävästi pitkälle tulevaisuuteen.

Puhdistamoiden purkuputket on siirrettävä pois Eurajoesta suurempaan vesistöön!

Seppo Varjonen,  Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja

Kuvat: Susanne Ekroth