Lehdistötiedote 11.12.2017

Lööppijournalismia Satakunnassa

 

”Eura vastustaa kallista jäteveden siirtoputkea, JVP-Eura Oy esittää puhdistettujen jätevesien purkamista tulevaisuudessakin Eurajokeen.” Näin uutisoi Satakunnan Kansa näyttävästi 23.11. ilmestyneessä lehdessä. Todellisuudessa Euran kunnan päättävät elimet eivät ole ottaneet kantaa edellä mainittuun siirtoputkeen. Uutinen liittyy korkeimman hallinto-oikeuden ympäristölupapäätöksiin JVP Eura Oy:n, Säkylän kunnan ja Apetit Oy:n jätevesipuhdistamoille. KHO edellytti päätöksissään, että puhdistamot laativat selvityksen jätevesien purkupaikan siirtämisestä pois Eurajoesta. Pienen virtaaman Eurajokea pidetään riittämättömänä jätevesien purkuvesistönä.

KHO edellytti purkupaikkaselvityksen jättämistä aluehallintovirastolle, joka tekee päätöksen jätevesien tulevasta purkupaikasta. Säkylän kunnan ja JVP Eura Oy:n hallitukset ovat julkisuudessa  ottaneet aktiivisesti kantaa keskeneräiseen päätökseen. Siksi myös Eurajoen vesiensuojeluyhdistys haluaa tuoda julki mielipiteensä.

Vesiensuojeluyhdistys tarkastelee asiaa kaikkien kuormittajien, myös pistekuormittajien Eurajokeen kohdistuvana kokonaisympäristövaikutuksena. Joen kannalta keskeistä ei ole yksittäisen pistekuormittajan typpi- tai fosforikuormitus, vaan kuormituksen kokonaisvaikutus joen ekologiseen tilaan ja vedenlaatuun ihmisen käyttövetenä. Sweco Ympäristö Oy:n laatimasta selvityksestä Säkylän kunnalle käy ilmi, että edellä mainittujen pistekuormittajien kokonaisvaikutus joen tilaan on merkittävä. Fosforikuormituksen osalta tämä näkyy selkeimmin. 

Säkylän selvityksessä ei tarkasteltu esimerkiksi kiintoaineiden, bakteerimäärien ja haitallisten aineiden pitoisuuksia. Niiden vaikutus jokeen käyttövetenä on tärkeä. Asian selvittämiseksi vesiensuojeluyhdistys pyysi tuloksetta käyttöönsä Swecon JVP Euralle jättämää selvitystä. Velvoitetarkkailututkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että JVP:llä on ollut esimerkiksi tänä vuonna suuria kiintoaine- ja typpipäästöjä. Eurajoen lokakuun 2017 tarkkailututkimuksessa joen yläjuoksun hygieeninen tila oli välttävä ja ihmisen terveydelle haitallisen bisfenoli A:n pitoisuus suurempi kuin viime vuosina keskimäärin.

Tärkein seikka, jonka käsittely purkupaikkaselvityksessä unohdetaan, on Eurajoen vesitalous. Joki on kiistatta vähävetinen ja sopii huonosti jätevesien purkuvesistöksi. Tämän ovat todenneet lausunnoissaan myös aluehallintovirasto ja hallinto-oikeudet. Pienivirtaamaisessa joessa kuormituksen  ympäristövaikutukset ovat aivan toista luokkaa kuin esimerkiksi Suomen suurimpiin jokiin kuuluvassa Kokemäejoessa tai Selkämeressä. Pienestä virtaamasta johtuen myös äärevät sääolosuhteet vaikuttavat herkästi joen vesitalouteen. Esimerkiksi viime kesänä joen virtaama Kauttualla oli useita kuukausia alle 1,5 m3/s eli selvästi alle juoksutuksen suositusalarajan. Virtaaman vähäisyys tai toisena ääripäänä runsaiden sateiden aiheuttama viemäriverkostojen hulevesiongelma vaikuttavat oleellisesti joen ekologiseen tilaan ja veden laatuun ja ovat erittäin vaikeasti hallittavissa. Ilmastomuutoksen myötä nämä ongelmat tulevat jatkossa lisääntymään.

Eurajoen vesiensuojeluyhdistys katsoo, että JVP Eura Oy:n, Säkylän kunnan ja Apetit Oy:n puhdistamoiden purkuputken siirtäminen suurempaan vesistöön vähentää Eurajoen kokonaiskuormitusta tuntuvasti. Puhdistamoiden kokonaiskuormituksella ei ole merkittävää vaikutusta suurten vesistöjen ekologiseen tilaan. Hyöty-haitta -suhteeltaan optimaalinen vaihtoehto voisi olla purkuputken rakentaminen Kokemäenjokeen. Se ei myöskään aiheuttaisi kohtuuttoman suurta korotuspainetta jätevesien käsittelykustannuksiin. Vesiensuojeluyhdistys katsoo, että uuden  purkuputken toteuttaminen tulee toteuttaa osana Etelä-Satakunnan vesihuollon kehittämistä. Alueella on vireillä useampia hankkeita, joista osa liittyy juomaveden hankkimiseen. Vesihuollon kaikkien toimijoiden yhteistyöllä saavutettava synergia voi parhaimmillaan saada aikaan merkittäviä säästöjä purkuputki-investointiin.

Sen lisäksi, että yhdistys näkee Eurajoen arvokkaana luontokokonaisuutena, kuten potentiaalisena lohijokena ja uhanalaisten eliöiden elinympäristönä sekä ihmisten virkistyskohteena, on joella myös suuri taloudellinen merkitys.  Hyvälaatuinen jokivesi muun muassa alentaa käyttöveden tuotantokustannuksia. Puhdas jokivesi ja kaunis jokimaisema lisäävät myös joen käyttömuotoja. Jokivarsiasutuksen lisääntyminen voisi olla tästä yksi esimerkki. Sillä on sekä taloudellista että väestöpoliittista merkitystä. Maanviljelijöille,  elintarviketeollisuudelle ja muulle teollisuudelle ympäristöystävällinen tuotanto on taas merkittävä kilpailuvaltti ja taloudellinen hyöty, jonka merkitys tulee tulevaisuudessa vielä kasvamaan. Tämä korostuu, kun ympäristölupien ehtojen ennakoidaan tiukentuvan.

Eurajoen taloudellinen arvo on muu kuin jätevesiviemäri.

 

Joulukuun 11. päivä 2017.

 

Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry. hallituksen puolesta

 

Seppo Varjonen                                                                                                                              

puheenjohtaja

 

Pasi Tuominen 

varapuheenjohtaja