Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry perää toimenpiteitä  korkeiden bakteeripitoisuuksien alkuperän selvittämiseksi. Lannan peltolevitykseen halutaan kunnollinen selvitys ja tarvittavia muutoksia. 

Eurajoen bakteeripitoisuudet olivat koholla käytännössä lähes koko elokuun. Jokivesi oli kasteluvesi- ja uintikiellossa. Uintikielto kesti lähes kolme viikkoa ja päättyi 27.8. Vieläkään ei voida olla täysin varmoja, onko bakteerikuormitus jo ohitse, sillä vielä viimeisimmissä 24.8. Etelä-Satakunnan ympäristötoimiston ottamista näytteistä löytyi kohonneita bakteeripitoisuuksia.

Jokivarressa harjoitetaan yleisesti jokiveteen perustuvaa avomaan kasteluviljelyä ja kasvihuoneviljelyä. Alajuoksulla jokivettä käytetään juomaveden raakavetenä ja teollisuuden prosessivetenä.

Joessa kalastetaan ja ravustetaan paljon. Joillekin matkailuyrityksille nämä joenkäytön muodot ovat elintärkeitä. Jokivarren uimarit ja paikallisia vihanneksia, juureksia ja kasvihuonetuotteita käyttävät kuluttajat ovat epätietoisia, levottomia ja harmissaan bakteeripäästöjen vaikutuksista Eurajokeen. Ihmiset ovat levottomia suolistobakteerien terveysvaikutuksista ja bakteeripäästöihin liittyvistä ravinnepäästöjen ympäristövaikutuksista.

Lue koko vesiensuojeluyhdistyksen toimenpidehakemus tästä

Toimenpidehakemus on lähetetty seuraaville:

• Ympäristöministeriö,
• Maa- ja metsätalousministeriö,
• Ruokavirasto,
• Etelä-Suomen aluehallintovirasto,
• Varsinais-Suomen ely-keskus,
• Etelä-Satakunnan ympäristötoimisto,
• Suomen ympäristökeskus ja
• Pyhäjärvi-instituutti.