Savimaiden joki

Eurajoki on 52 km pitkä keskisuuri savimaiden joki.  Joen vuosikeskivirtaama on 9 m3 / s ja korkeusero merenpinnasta 44,9 m. Joki on Eurajoen valuma-alueen laskujoki, ja sen vedet päätyvät Selkämereen. Valuma-alueen pinta-ala on 1335,9 neliökilometriä. Pyhäjärvi on sen keskusjärvi. 

Eurajoen vesistöalue sivu-uomineen sijaitsee Säkylän, Kokemäen, Euran, Rauman ja Eurajoen kuntien alueella.

Luontotyyppinä savimaiden joet ovat erittäin uhanalaisia. Eurajoki virtaa Satakunnassa Säkylän Pyhäjärvestä Selkämereen pelto- ja turvetuotantomaiden halki. Joki tarjoaa monipuolisen elinympäristön lukuisille virtavesien eliölajeille:

  • Erittäin uhanalaiset vaellussiika ja meritaimen sekä uhanalainen lohi lisääntyvät Eurajoen alajuoksulla.
  • Siian ja taimenen on havaittu nousevan Eurajoen alimman voimalan Pappilankosken padon yläpuolelle.
  • Keväisten poikashaavintojen perusteella vaellussiika lisääntyy jo Irjanteenkoskella asti ja sähkökoekalastusten tulosten perusteella  meritaimen ylempänä Saharinkoskella (Joki -ohjelma, Pji)
  • Lohi lisääntyy joen alaosan rakentamattomissa vapaissa koskissa.
  • Kauttuankoskissa, aivan Säkylän Pyhäjärven tuntumassa, säännöstelypadon alapuolella on säilynyt geneettisesti eriytynyt taimenkanta, joka on äärimmäisen uhanalainen paikallinen taimenpopulaatio. Kauttuan taimenesta tarkemmin tietoa tästä.
  • Eurajoki tunnettiin vielä sata vuotta sitten merkittävänä lohi- ja raakkujokena.
Eurajoen alajuoksua Tiironkoskelta merelle päin. Kuva: Susanne Ekroth

Eurajoki on vaelluskalojen arvokas elinympäristö, niin taimen kuin lohikin lisääntyvät Eurajoen alajuoksulla. Myös vaellussiian on havaittu kutevan ja lisääntyvän siellä. 

Eurajoen vesiensuojeluyhdistyksen tavoitteena on vaelluskalojen meriyhteyden palauttaminen aina Säkylän Pyhäjärvelle asti. Tämä vaatii jo olemassa olevien kalateiden parantamista sekä patojen purkamista tai kalankulun ja ympäristövirtaamien toteutusta muulla tavoin Eurajoen pääuoman Eurakosken ja Kauttuan padoilla.

Lähihistoriaa

* 2010 -luvulla Eurajoki oli yksi Suomen saastuneimmista joista. Jokea kuormittivat teollisuuden jätevedet sekä maa – ja metsätalouden hajakuormitus. Teollisuudella ja jätevedenpuhdistamolla oli useita ohitusjuoksutuksia jokeen.

* Kalatalousviranomaiset olivat osin keskeyttäneet joen kalaston hoitotoimenpiteet.

* Syksyllä 2012 ryhmä ihmisiä perusti Eurajoki -työryhmän vastustamaan veden pilaamista ja puolustamaan joen luonto – ja virkistysarvoja. Työtä jatkoi keväällä 2017 perustettu Eurajoen vesiensuojeluyhdistys ry, joka kävi pitkän oikeusprosessin joen saastuttajia vastaan. Jokivarren asukkaat tukivat kampailua ja monet yhdistykset tukivat Vesiensuojeluyhdistystä. Yksi tärkeimmistä oli Suomen Luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiri ry.

* Tällä hetkellä teollisuuden ja yhdyskuntien jätevesikuormat ollaan saamassa hallintaan. Ohitusjuoksutuksia ei ole tapahtunut lähivuosina.

* Kalatalousviranomaiset ovat aloittaneet uudelleen panostukset joen virtavesikunnostuksiin ja kalaston hoitoon. Eurajoki on luokiteltu vaelluskalajoeksi. Lohi kutee joen alajuoksulla, taimen ja siika keskijuoksulla asti ja joen yläjuoksulla elää eristyksissä paikallinen taimenkanta.

* Vaellusesteitä ovat Eurakosken voimalaitospato ja Kauttuan säännöstelypato. 

* Vesiensuojeluyhdistys toimii joen vaellusesteiden poistamiseksi. Yhdistys edistää myös vaelluskalakantojen lisääntymistä istuttamalla jokeen kalanpoikasia.