Kauttuan uhanalaiset kiinnostivat kaikenikäisiä - taimenilla kaikki on pienestä kiinni

18.10.2022

Vesiensuojeluyhdistyksen retkellä Kauttuan Alisenkosken rannoilla sekä Myllysillalla päästiin näkemään Eurajoen yläjuoksun taimenia jokasyksyisissä kutupuuhissaan.  Kari Katavisto on julkaissut Facebookissa  videon, jossa isokokoinen kutupari on pääosassa noin 2.50  alkaen. 

Taimenretki aloitettiin kauniissa syyssäässä auringon viime säteiden valossa. Paikalla oli yli 20 Kauttuan taimenen ystävää, lapsista vaareihin asti.  Oppaina ja asiantuntijoina retkellä toimivat Seppo Varjonen ja Tuukka Degerman.

Mitä näimme: 

  • Eurajoen kirkasta, virtaavaa vettä, luonnonkauniissa Ruukin koskimaisemassa, vanhojen myllyraunioiden huokaillessa.
  • Vesisiippa aloitti retken taidokkaalla lentonäytöksellä (saalistuslennolla) Myllysillan puolella.
  • Yksi suuri (n. 50 -55 cm) taimenpari kutu-uinnilla.
  • Useita pienempiä taimenia seuralaisena.
  • Kaksi kutupesää.

Mitä opimme:

Kauttuan taimen on äärimmäisen uhanalainen. Se on geneettisesti erilaistunut, pieni, paikallinen taimenpopulaatio. 

Sen elinalue rajoittuu Kauttuan ja Eurakosken väliselle vesialueelle, johon kaksi patoa on sulkenut taimenet. Populaation ainoa tunnettu lisääntymisalue sijaitsee Kauttuan koskissa.

Lisääntyminen ja koko populaation elinvoimaisuus perustuu tällä hetkellä arviolta viiteen kutupariin. Siksi jo yhden kutuparin menehtyminen laskisi populaation lisääntymistehoa noin 20 prosentilla.

Populaatio on geneettisesti hyvin suppea, koska geenivirta vaeltavaan meritaimenpopulaatioon on katkaistu. Suppea geenipankki vähentää populaation selviytymismahdollisuuksia muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. Kauttuan taimenen lisääntymistehoa pitäisi nostaa, jotta populaatio säilyisi elinvoimaisena.


Lisääntymistehon nostamiseen on kaksi keinoa:

  1. Kauttuankoskien kutusoiraikkoja ja poikasten elinalueita on tarkoitus alkaa kunnostaa vuonna 2024 Pyhäjärvi-instituutin ja Pyhäjärviseudun perhokalastajien toimesta.
  2. Eurakosken padon vaelluseste tulisi poistaa, jotta geenivirta vaeltavasta meritaimenpopulaatiosta mahdollistuisi.

Teksti: Seppo Varjonen Kuvat: Petri Kantola